.

Meidän sunnuntaipäivä on ollut touhuntäyteinen, aamusta heti haettiin keskimmäinen tyttö mummulasta yökylästä ja sitten koko perheen voimin aloitettiin navetan raivaus romuista, lapset löysi "aarteita" ja niillä täytyi sitten sisustaa leikkimökki. Paljon saimme viidestään aikaan mutta paljon jäi myös alkuviikon työlistalle. Niin tosiaan, pääsiäiseksi meille saapuu kauan odotetut ylämaankarjahiehot, ja siksi navettaa pörröpäille raivaamme.:)
Raivausurakan jälkeen tytöt ja isäntä läksi sisälle ja minä vaihdoin työvaatteet lenkkivaatteiksi, Muro ja Hupi lähtivät seuraksi lenkkeilemään. Keli olisi voinut olla parempi, räntää satoi mutta ei se toki vauhtia haitannut. Aika reippaaseen tahtiin teputtelimme n. 4km.n lenkin, mutta meidän Hupsu se varmaan kulki samaan aikaan ainakin 5km, kun se kulkee siksakkia mun edessä tai sitten kipasee mun ympäri. Välillä sitten ollaan hihnojen kanssa pienessä sekasotkussa. :)
Hupia sitten kotona harjailin ja aloin katsella että mitenkäs sen huuli on niin turvoksissa (myöhemmin selvisi että se oli ilmeisesti hiukan tarrannut rautaiseen ruokakupiin pakkasella), Hupi oli siis tehny Martinat, tyyli oli vaan toinen. Meidän turbohuulikoira! :)
Sitten lenkin jälkeen tietysti oli kova nälkä ja minä sitten kipaisin Nean ja Nooran kanssa kylän Grilliltä vähän evästä ja siitä huoltsikalta sitten vähän maitoa kyytipojaksi, niin nähtiin aivan ihastuttava pieni pieni koiranpentu joka oli omistajansa takin suojissa, niiiin suloinen pikkukaveri. Tytöthän sitten kotona kans halusivat koirat paidan sisään, ei tosin meidän koiria (heh) vaan pehmoleluja. :)
Mutta nyt päivän touhut touhuttu ja lapset nukkuu ja minua odottaa Leot- lehti, joka tosin saapui jo monta päivää sitten mutta nyt ehdin tarkemmin tutustua sen mielenkiintoisiin teksteihin! Good Night! :)

Lähdin Muron ja Hupin kanssa tänään lenkkeilemään ja ajattelin että mennään meidän lähistöllä olevalla lammella käymään, mutta tietä sinne ei oltu aurattu ja lunta siis todella paksusti joten hetken taisteltuamme jatkoimme takaisin kotiinpäin. Kotoa lähdimme toiseen suuntaan metsätietä ja traktorin jälkiä oli kiva kulkea. Hetken aikaa käveltiin ja Muro alkoi käyttäytyä omituisesti, pysähtyi vähän väliä, haisteli pää alhaalla metsään päin ja katsoi minuun. Tuli mieleen että onkohan susia liikenteessä. Muro kulki koko melkein koko ajan minun ja Hupin lähettyvillä. No sitten se asia ratkesikin kun Hupi löysi aikalailla tuoreet hirven jäljet. Jos Hupi ei olisi ollut hihnan päässä niin luulisin että koira olisi nytkin hirvien jäljillä. Hupin isähän se on Hirviherra (-09), ei kyllä ole omena kauas puusta pudonnu. :)
Kotona sitten Hertta kokeili ensimmäisen kerran oleskellä häkissä ulkona, olihan se hauska uusi kokemus ja viereisessä häkissä majaileva Lystikin oli innoissaan uudesta hetkellisestä naapurista.
Hupi tuli sisälle sitten ulkoilun päätteeksi ja ensitöikseen se kävi vääntämässä pazkat mun uudelle ryijymatolle, oli siinä oikeen älynväläys...! Mutta onneksi tapaus oli helppo puhdistaa, ja pääsin vain lievällä säikähdyksellä! :)

Muutma kuva Hertan maailmasta ja lenkiltä...